"Voi pojat nyt me vasta liemessä ollaan". Team 1Lifen laskettu aika oli vuonna 2010 Oulussa, kun kolme selkärangatonta, kädetöntä, ihralla kuorrutettua ja elämäänsä kyllästynyttä pullapoikaa päätti "tappaa" toisensa toripolliisin silmien edessä: "Tartteis kai tehä jotain?" Syntyi veret seisauttava ja pelkoa viljelevä kommandojoukko, joka on erikoistunut suorittamaan vaarallisia ja mahdottomia tehtäviä vaativissakin olosuhteissa ympäri maailmaa. Tässä joukossa ylisuuri ego yhdistyy luontevalla tavalla kroonisesti alisuorittavaan ja kuolonkankeaan ruhoon ja tyhmyys ja hulluus tiivistyvät muodostaen epäuskottavia, tärähtäneitä ja sensuroimattomia stooreja, joiden lukemiseen kannattaa ottaa vakuutus. Kun mausteiksi lisätään vielä erilaiset fobiat, tunteettomuus, traumaattinen ja turvaton lapsuus sekä loputon vastuunpakoilu, sitä soppaa ei syö nälkää näkevä Erkkikään. Tuska avartaa mieltä ja epäonnistumisillekin löytyy aina toinen toistaan parempia selityksiä. Ja niitä tilityksiä ei kuuntele kuurokaan. Kaikki ei suju aina käsikirjoituksen mukaan, mutta ainakin on jotain mitä ilman hampaita, karvoja ja koipi amputoituna muistella. Yksi elämä, kerranhan täällä vain ollaan....

Alisuorittava kroppa tarvitsee seurakseen ylisuorittavat varusteet. Joukkueen vaatetuksesta huolehtii HAGLÖFS, pyöristä CANYON, kengistä INOV, kanooteista BEAR & WATER ja lisäravinteista POWERBAR. Jotta voimme menestyä, varusteista ei voi tinkiä. Kerromme totuudenmukaisesti kyseisistä tuotteista blogissamme...


lauantai 14. tammikuuta 2012

2012

Jos 2010 sai 1Life alkunsa ja vietti pienen lyhyen ja vaikean lapsuuden, 2011 se pääsi murrosikään. Koki ensimmäisen kertansa ja ihastui. Nimittäin sellaisesta ihmeestä, että koko joukkue saapui maaliin pitkästä extreme multisport kisasta omin jaloin ja tunsi vielä ihan pikkuista mielihyvää siitä. Tuollaisen viikon vertaisen euforian.

Kuten elämässä yleensäkin, paikallensahan ei saa jäädä makaamaan. Niimpä tämäkin hulluus on paisunut kun vaaliraha jupakka. Ei riitä, että reenataan yhdessä ja käydään muutamassa kälysessä kisassa, sitä pitää rummuttaa ihan julkisestikin. Ja kuten ajan kuvaan kuuluu, tarpeeksi kun pitää mekkalaa niin maine kasvaa ja kohta reality show imee tukijoita ja faneja kuin kuusamoon kesän pärräävä kaivurikuski. Näin 1Lifenkin kohdalla.

Blogimme oikeaan laitaan on ilmestynyt ihan oikeita tukijoiden logoja. Käykää klikkaamassa, ne ihan toimiikin ja takaa löytyy just oikeita hilppeitä uuteen uljaaseen elämään jonka tekin lupasitte parin kuohuviini pullon ja epäonnistuneen tinan valannan jälkeen tänä uutena vuotena. Kuten Kummelin ralli-autossa, meidän ei tarvinnu maksaa paljoakaan näistä mainostarroista. Kaudella 2012 takuulla kiitollisena luomme mainetta tukijoillemme, heillä on varmaan varasuunnitelma sen kunnian osalta.

2800 tuntia. Suossa, rännässä, merellä, joessa, järvessä, seinällä, auringonpaisteessa, lumen keskellä, kaatopaikan 20% nousuissa, kuntopiirien ähellyksesä, maantien loputtomilla suorilla, Mallorcan vuorilla, Vätterin vastatuulessa, Muddy-X:n mudassa ja mitä sitä ny vielä valehtelis. Suunnilleen sen verran team 1Life pukkas harjoituksia kaudella 2011 yhteensä. Ei juuri mitää tosi multisportti-holisteille, mutta uusi elämän tapa näille kolmelle räkänokalle joidenka hikoilulle on ensimmäistä kertaa elämässä ihan oikea tarkoitus. Sellainen jota voi käyttää tekosyynä kotona, että täytyy taas mennä...

Perusasetelmaa ei kuitenkaan vaihdeta. Sitä että teamin sisällä ja sen ulkopuolella vinoillaan sen minkä hengästykseltä ulos saadaan, sitä ladataan koteloon heti joka uskaltaakin tehdä tästä vakavaa ja sen minkä vauhdissa kärjelle häviää, blogin selityksillä voi aina jälkikäteen korjata. Tänä vuonna vertaistukiryhmässä otetaan käyttöön isommat kerta-annokset (48h XTAR Viro), oikeat urheilijat peesattavina (ex-ammattipyöräilijät tanskan maalta Vätterrunt) ja leikkaamattomat koko matkat kansallisissa seikkailukisoissa (say no to cut-offs at Geopark Challenge 24h). Kun umpihankien keskeltä on haettu ihan oikea mitali, AP kilauttaa taas ainakin oman firmansa jos ei koko maapallon kovimman ajan Oulun tervaisilla laduilla ja Virossa on näytetty mistä suomi pissii (päästä?) niin tämä likainen tripla on valmis kauden päätavoitteeseen eli Rokuan supat ja suot.


Hulluudella on tapana tarttua koska joukossa tunnetusti typeryys tiivistyy, niimpä näyttää vahvasti siltä, että 1Life teamin mukana epäurheiluun tulee kauden 2012 aikana osallistumaan muitakin elämän suuntansa kadottaneita ja jopa muiden seikkailujoukkueiden kanssa saatetaan järjestää mutaorgioita kevään mittaan. Pitkät multisport harjoitukset tulevat jatkumaan jotenka jokainen teamin jäsen saa vuorostaan tilaisuuden kostaa kaiken sen sonnan mitä muilta on edellisten vuosien aikana niskaan kaadettu. Tämä tunnetusti parantaa teamidynamiikkaa ja olemme päättäneet tänäkin vuonna skipata Jari Sarasvuon sparraukset huolimatta siitä, että teamin budjetti pyörii formulatallin mittaluokassa.

Muutama päivä tästä tekstistä ja teami suuntaan ensimmäiseen lumileiriin Suomen itärajalle. Joukkueen suunnistustaidon tuntien seuraava blogi päivitys tulee venäjältä jos päästävät nettiin. Joukkueen kipparin suuret puheet jää taas tunturin kupeelle ja iso mies taipuu pieneen sikiöasentoon kun isä pakkanen vääntää termostaatin minimille.

Vuosi 2012.  Hitto, pelottaa jo nyt mitä sanottavaa tästäkin tulee. Mutta perhana, niinhän siitä pitääkin tulla! Silloin tietää eläneensä. Tätä ainoaa elämää.

Skippari Harde